Me ollaan disainereita kaikki

Toisen lähipäivän keskeisimpiä oppimisaiheita olivat design-ajattelun määrittely ja fasilitaattorin merkitys osaamisen siirrossa. Oppimisalue osoittautui laajaksi, mutta myös materiaalia oli todella laidasta laitaan eri aihealueiden välillä.

Ennakkolukemiston ehdoton helmi oli Rylanderin (2009) artikkeli design-ajattelusta ja sen yhteydestä wicked problemeihin. Termi design ei itsessään käänny kunnolla suomeksi, sillä sanaehdotukset muotoilusta suunnitteluun eivät vangitse ajattelun sovellettavuutta tai jäävät liian yleistasolle. Myös termi wicked problem vangitsee englanniksi paljon paremmin ongelman monisuuntaisen, vaikeasti lähestyttävän ja määritelmää kaihtavan luonteen. Käytän tästä syystä molemmista termeistä alkuperäistä sanaa.

Design on ongelmanratkaisussa tieteellisen lähestymistavan paha kaksoisveli, joka kokeilee ratkaisuja intuitiivisesti ja toistaen sen sijaan, että ottaisi ennalta määrätyn menetelmän tai algoritmin. Erinomainen luonnehdinta design-ajattelusta on luomislähtöisyys, eli lähdetään täyttämään ongelmaa ratkaisulla, jota ei vielä ole olemassa ja jonka muotoa ei tiedetä. Lähestymistapa voi olla huono lineaariseen optimointiin tai muuhun mallinnettavaan ongelmaan, mutta työelämässä useimmat ratkaisemisen arvoiset ongelmat ovat ns. wicked problemeita, joita ei lähtökohtaisesti ole määritelty tai niitä ei voida täysin määritellä. Wicked problemiin ei myöskään ole olemassa oikeaa vastausta, vaan kyse on paremmista ja huonommista ratkaisuista (jonkin hyötyfunktion mukaan, tietysti). Wicked problemit ovat usein luonteeltaan kvalitatiivisia, jolloin tilastollisen tai muun ratkaisumallin suora soveltaminen muuttuu mahdottomaksi. Tällaisten rajoitusten alla designeri on henkilö, joka ottaa kaiken tiedon vastaan ja lähtee parhaasta arvauksesta.

Tekniikan alan edustaja tunnistaa tästä designerin kuvauksesta keksijä-insinöörin, joka kokeilee koneen osia tai ohjelmalohkoja keskenään löytääkseen jotain uutta. Tekniikka-sana johtaa juurensa kreikan sanoista techne ja logia, eli taidon tutkiminen. Tekniikka on hyvin harvoin ”kesyihin” ongelmiin keskittyvä tiede matematiika, fysiikan ja filosofian tavoin, ja vasta tieteellisen tiedon soveltaminen ”villeihin” ongelmiin luo teknisiä ratkaisuja jotka toimivat myös todellisuudessa. Tästä syystä olisi perusteltua tunnustaa designin rooli tekniikan alan koulutuksessa alalle sopivalla tavalla. Tietoyhteiskuntakin tarvitsee moniottelijoita, joten infolaisilla on sitäkin suurempi mandaatti perehtyä design-ajatteluun. Minkä verran ja missä aineissa sitä nyt on tarjolla?

Rylanderin artikkeli oli ilmeisesti osa konfferenssia otsikolla ”Design thinking: New challenges for designers, managers, and organizations”. Ehdottomasti aihe, josta lukisin mielellään lisää.

Lähipäivän toinen puolisko käsitteli SimLabin simulointimenetelmän sovellusalueita. Vaikka todellinen simulointitilanne ja sen lopputulokset ovat artikkelienkin jälkeen tukevasti sumussa, oli sovellusalueiden tutkiminen täynnä ahaa-elämyksiä.

Simulointi tapahtumana tuntuu tärkeimmältä kommunikoinnin edistämisen välineenä. Muutosjohtaminen vaatii useassa kohdassa sidosryhmien välisten käsitysten synkronoimista, jotta kehityskohdista ja parannustoimenpiteiden perusteluista voidaan olla yhtä mieltä. Simulaatio tuo tilanteeseen sekä mahdollisuuden käydä keskustelua asioista, että fasilitaattorin tuoman johtajuuden kontekstin määrittelemiseksi. Fasilitaattorin tehtävä keskusteluissa on valvoa keskustelun etenemistä menetelmän mukaisesti, etteivät eri sidosryhmät pääse sabotoimaan tavoitteiden saavuttamista.

Fasilitaattorin tehtävä on aikaisemmissa opinnoissa tuntunut puutteellisesti perustellulta, mutta tämän kurssin aikana tilanne on selkiytynyt. Fasilitaattori tuo simulointimenetelmässä samaa lisäarvoa kuin mikä tahansa konsultti tuo yritykselle: jotain mitä ryhmässä ei alun perin ollut. Taitava fasilitaattori rakentaa sopivassa suhteessa empatiaa sidosryhmien välille saadakseen kaikki mukaan yhteiseen näkemykseen, ja tuo esiin oikeassa suhteessa sidosryhmien välisiä näkemyseroja, jotta piiloon jäävät oletukset tilanteesta tulevat esiin.