Neljäs lähipäivä oli kovin odotettu. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä omaa esiintymistä videolta ja saada esiintymisen kehittämiseen vinkkejä varsinkin kun mukana oli kehon- tilan- ja ajankäytön ammattilainen, Jenni.
En valitettavasti saanut tehtävänannosta (kerro itsestäsi tai kerro mikä eläin haluaisit olla minuutissa) tarpeeksi kovaa sytykettä valmistella hyvää esitystä. Toisaalta juuri tämä oli ehkä merkittävin oppimani asia: minun tulee haluta esittää esittämääni asiaa. Muistellessani parhaita esityksiäni, huomaan, että ne ovat kaikki olleet aikaansaannoksistani, joista olen ollut erityisen ylpeä esimerkiksi oma kandityö TKK:lla tai tuotekehityskurssin lopputuote Stanfordissa.
Tällä kerralla siis sorruin vetämään tylsähkön listamaisen shown. Hyviä puolia kyseisessä rutiinivedossa oli kuitenkin äänenkäyttö sekä jämäkkä ote. Videon ansiosta huomasin, että omaan katseeni suuntaamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Matilda kehotti kokeilemaan tiettyjen osioiden esittämistä tietyille sattumalta valituille yleisön henkilöille. Tätä tulen ehdottomasti kokeilemaan.
Myös muiden esiintyjien suorituksista sain oivallisia vinkkejä. Esimerkiksi oman nimen sanominen jämäkästi, selkeästi ja mieleenpainuvasti olisi hyvä opetella. Tätä voisi käyttää myös tavatessaan uusia ihmisiä. Muita oman oppimiseni kannalta merkittäviä asioita olivat tarinamaisen esitystavan tavoittelu ja sekä asiallisen että sympaattisen esitystavan yhdistäminen. Myös käsien käyttöä tulisi opetella. Toisaalta osaan mielestäni käyttää käsiäni ja koko vartaloa, kun esitystä on tukemassa jokin rajaobjekti. Esimerkiksi 5100-kurssilla muistan kuinka esitin prosessia rajaamalla käsillä prosessin eri osioita ja osoittelemalla prosessin eri toimijoita ja toimia.
Fasilitoinnin kannalta on kuitenkin tärkeä muistaa, että fasilitointi vaatii ideaalitilanteessa enemmän kuuntelutaitoja kuin puhumis ja esiintymistaitoja. Vakuuttavalla esiintymisellä kuitenkin edistetään keskustelun heräämistä.
Lähipäivän innoittamana aion kuvata omaa esiintymistäni harjoitusmielessä myös omatoimisesti, sillä esiintyminen on yksi ihmisen merkittävimmistä taidoista. Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei taida antaa esiintymis- ja viestintätaidoille niille kuuluvaa painoarvoa.
BPDM 
Tähän ”tylsään rutiinivetoon” liittyvä muokkailtu lainaus mun päiväkirjasta:
”Tänään menin luokan eteen, sanoin tylsästi mieleen ensin tulevat itsestäänselvyydet ja poistuin, kun olin käyttänyt vasta puolet annetusta ajasta. En tunnistanut itseäni videolta.
Olisin keksinyt paljonkin sanottavaa. Olisin voinut vaikka puhua koko minuutin hevosestani, silloin minulla olisi ollut paljon kiinnostavampaa kerrottavaa. Tällä kertaa kompastuin omaan varmuuteeni. Olen tottunut olemaan “hyvä esiintymään”, joten ajattelin tämänkin sujuvan luonnostaan. En ymmärtänyt etukäteen edes pohtia mitä HALUAN sanoa. Sanoin vain itsestäänselvät faktat sen enempää miettimättä. Lähipäivän ehdottomasti tärkein opetus oli, että älä koskaan ikinä milloinkaan aliarvioi suunnittelua ja valmistautumista, vaikka tehtävä olisi kuinka helppo.
Toisaalta kartan usein valmistautumista. Nokkelimmat jutut ja parhaat sutjautukset tulee silloin, kun eläytyy tilanteeseen täysin ilman valmiita oletuksia. Helposti jännittäessäni toistan harjoiteltua, ja pelkään meneväni sekaisin heti, kun jokin meneekin eri tavalla. Ja hienoimmat oivallukset – kuten heti esityksen jälkeen keksimäni banaanikärpäsjuttu – eivät pääse ollenkaan esiin valmiiksi suunnitellun puheen takaa.
Tämä on varmasti fasilitoinnissakin haaste: mikä kaikki kannattaa harjoitella, mitä on hyvä suunnitella suurin piirtein, mihin on hyvä varautua, mikä on paras improvisoida. Jos fasilitaattori on valmiiksi harjoitellut repliikit ja aikataulut, hän voi tukahduttaa hyviä lennosta syntyviä rikkaita keskusteluita esittämällä koneen tapaan seuraavan kysymyksen listastaan. Toisaalta fasilitaattori, joka improvisoi, voi sivuuttaa juuri niitä tärkeimpiä tavoitteita tai aikaansaada esimerkiksi turhan keskustelussa edes takas poukkoilun.”
Miten voin seurata agendaa, muistaa mainita kaikki tärkeät asiat ja samalla vielä rennosti mukautua tilanteeseen? Ei mun päässä oo tilaa sekä kaavan seuraamiselle että tilannetajulle.
Ape
JUST näin, Ape!!
Hienosti yhdstit vielä fasilitointiin valmistautumiseen!
Kiitti ajatuksista molemmille. Sain hyvää ainesta omankin toiminnan reflektointiin. _b